Sivut

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Phnom Penh

Otimme minibussin siirtymälle Siem Reapista Kambodzan pääkaupunkiin Phnom Penhiin. Kyyti maksoi 10 $ / henkilö ja reilun 200 kilometrin matkaan meni viisi tuntia. Miten voi mennä niin kauan? No, tiet eivät ole ihan parhaassa kunnossa. Sarjamme bussitarinoita sai taas uuden luvun... Tiessä oli ehkä enemmän kuoppaisia kohtia kuin sileitä, joten meno oli sen mukaista. Välillä ei meinannut penkissä pysyä. Ja lisäksi kuskimme ajoi kuin mielipuoli, mikä täällä on silti enemmän sääntö kuin poikkeus. Liikenteessä näkyi – usein täyteen kuormattuna - kaikenlaista kulkuvälinettä, joita sitten kuskimme ohitteli melkoiseen tahtiin; mopoja, kuorma-autoja, polkupyöriä, sekä erikoisen näköisiä vetotraktoreita kärryineen. Tienvarsilla oli myös lehmiä tasaisin väliajoin. Muutama oli myös keskellä tietä, jolloin bussi joutui hieman hidastamaan. Melkoista menoa... 

 Näkymää bussin ikkunasta

 Sadekaudella tulvat ovat yleisiä

Phnom Penhissä bussi jätti meidät Central Marketin tuntumaan, josta oli noin kilometrin matka majoituspaikkaamme. Bussista päästyämme paikalliset tuk-tuk -kuskit alkoivat kilpaa tarjoamaan kyytejä meille, mutta näihin tarjoajiin jo tottuneina laittoimme nopeasti rinkat selkään ja vastailimme kohteliaasti ”No thank you”. Phnom Penhin keskusta-alueella katujen nimet ovat suurelta osin pelkkiä numeroita, joten suunnistaminen on suhteellisen helppoa. Matkaopaskirjan kartan avulla löysimme helposti majoituspaikkaamme, joka sijaitsi kadulla nro 13, muutaman korttelin päässä jokirannan rantabulevardista. 

Ensituntumalta Phnom Penhistä huokui jonkinlainen rauhallisuus ja rentous, huolimatta sen kaoottisesta liikenteestä ja ihmisvilinästä. Tällaista rentoutta emme aiemmissa suurkaupungeissa olleet vielä kohdanneet. Ensimmäisenä iltana päätimme lähteä kävellen katselemaan kaupunkia. Muutaman kilometrin kävelymatkalla näimme mm. kuninkaallisen palatsin ja Tonle Sap -joen rantakadun. 



Katukuvaa

Seuraavana päivänä nukuimme hieman myöhempään. Aikaiset herätykset Siem Reapin temppelikierroksella sekä edellinen matkapäivä vaativat veronsa. Iloksemme huomasimme kuitenkin, että majoituspaikkamme tarjosi aamiaista vielä puolen päivän aikoihin. Lisäksi majoituspaikkamme työntekijät olivat kaikin puolin erittäin ystävällisiä ja auttavaisia.  Hotelliuoneemme ei ollut myöskään hinnalla pilattu, yö maksoi 8 €.

Aamiaisen jälkeen suunnistimme Killing Fieldsille (Choeung Ek). Tämä ja Security Prison 21 (Toul Sleng Genocide Museum) muistuttavat Kambodzan synkästä lähihistoriasta, joka ajoittuu punakhmerien (Khmer Rouge) hirmuhallinnon ajalle vuosina 1975-1979. Tuona aikana arviolta jopa kolme miljoonaa ihmistä teloitettiin näiden kaltaisilla tuhoamisleireillä ja tutkintavankiloissa, joita sijaitsi suuremmissa kaupungeissa ja niiden läheisyydessä ympäri maata. Tarkoituksenamme oli käydä katsomassa nämä molemmat samana päivänä, mutta koska pääsimme vasta puolen päivän jälkeen liikenteeseen, jätimme S21:n seuraavalle päivälle. Kokemuksena nämä molemmat olivat melko pysäyttäviä. Vierailijoiden kasvoilla ei juurikaan hymyä näkynyt. Synkkyydestään huolimatta näihin kannattaa ehdottomasti tutustua Phnom Penhin vierailun yhteydessä. 

S21 -vankila, nykyisin museo, sijaitsee vanhassa koulurakennuksessa

Muilta osin aikamme Phnom Pehnissä kului iloisemmissa merkeissä. Muutamalla tuk-tuk -ajelulla pääsimme katselemaan kaupunkia hieman laajemmalta. Killing Fields -reissulla sattui mielenkiintoinen tapahtuma, kun juutuimme puoleksi tunniksi risteykseen rauhallisen mielenosoitusmarssin vuoksi. Mielenosoitus oli suunnattu Kambodzan valtapuoluetta kohtaan, joka on ollut vallassa yhtäjaksoisesti kymmeniä vuosia. Oppositiopuolueiden vaatimuksena oli saada uudet vaalit kesäkuussa järjestettyjen tilalle. Seuraavana päivänä luimme lehdestä, että mielenosoitukseen oli osallistunut jopa 20 000 ihmistä. 


Tuk tuk -ajelulla saimme myös tuntumaa paikalliseen kaupunkiliikenteeseen. Täällä normaali matkustajamäärä mopon kyydissä on 3-4 ihmistä. Myös viisihenkinen perhe saattaa helpostikin matkustaa yhdellä mopolla. Liikenteessä näkyi myös melkoisia kuljetuksia; ylikuormattuja mopoja, henkilöautoja sekä kuorma-autoja ja usein kuormien päällä yksi tai useampia ihmisiä kyydissä. Kaikessa kaoottisuudessaan liikenne näytti jotenkin toimivan. Havaitsimme, että muihin suurkaupunkeihin verrattuna nopeudet Phnom Penhin keskusta-alueella ovat melko rauhallisia. Erikoisista ryhmittymisistä ja kaistanvalinnoista huolimatta kuljettajat tuntuivat löytävän loogisen ajoreitin /-järjestyksen isoissakin risteyksissä. Tien ylittäminen jalankulkijana vaatii välillä hieman kylmäpäisyyttä. Jos jää odottamaan ettei autoja tai varsinkaan mopoja tule, saa odottaa kauan. Sekaan on vain mentävä paikallisten esimerkkiä seuraten. Tien voi siis ylittää vaikka mopoja ja autoja tulisi molemmista suunnista. Tämä onnistuu kävelemällä rauhallisesti eteenpäin, jolloin mopot sekä autot väistävät kyllä. Liikennevalot ja suojatiet ovat täällä harvinaisia.  





Bensaa myydään katujen varsilla, esimerkiksi Pepsi-pullosta

Majoituspaikkamme läheisyydessä kulutimme aikaa tutuissa merkeissä; katselimme paikallista elämää ja kiertelimme etsimässä hyviä ja edullisia ruokapaikkoja. Hyvää ja edullista ruokaa löysimme muun muassa Night Marketista, jossa oli useita ruokaa tarjoavia kojuja ja ruokailu tapahtui bambumattojen päällä maassa. Maukkaan nuudeliannoksen hinta oli noin 75 senttiä. Iltaisin kadulla näkyi myös ikävämpiä asioita, kuten kodittomia ja erityisesti paljon katulapsia, joita Phnom Pehnissä arvioidaan olevan 10-20 tuhatta. Kontrastina näille katukuvassa näkyvät Range Roverit, Lexukset ja Bentleyt kertovat epätasaisesta tulonjakaumasta, joka kaupungissa ja koko maassa vallitsee. 

Valuutan käsittely Kambodzassa on mielenkiintoista. Maan oma valuutta on riel, mutta US dollarit ovat yleisesti käytössä. Dollareita tulee siis myös pankkiautomaatilta nostettaessa. Useimmat automaatit ottavat lisäkulun nostosta, noin 4-15 USD joka tulee kotimaisen pankin kulujen lisäksi. Löysimme kuitenkin sellaisenkin automaatin joka ei tätä ylimääräistä kulua perinyt. Riel-valuutta on käytössä lähinnä pikkurahana, joten vaihtorahaksi voi saada esimerkiksi 2 dollaria ja 2000 rieliä (n. 2,50 USD).

Useista epäkohdista huolimatta Phnom Penhistä jäi kokonaisuudessaan kuitenkin positiivinen kuva. Rankoistakin olosuhteista huolimatta Ihmiset jaksavat täällä hymyillä ja olla kohteliaita. Lisäksi ”hallittu” kaoottisuus, joka täällä vallitsee on jollain tavalla kiehtovaa. Tästä on mukava lähteä eteenpäin Kambodzan maaperällä. Seuraavaksi suuntaisimme kohti rauhallisempia maisemia, tavoitteena päästä rentoutumaan jossain hiljaisemmassa kolkassa... 

-J&M


2 kommenttia:

  1. Julho, jumalutra! Stanan hyvää reissublogia! Täällä on lukjioita kaksin kappalein! Päivitelkää useammin!

    T: Jappe & M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Yritetään pistää päivityksiä ajan tasalle piakkoin. :)

      Poista